Mitä: Elokuvanäytös ja ohjaajan alustus. Galleria on avoinna.
Milloin: lauantaina 7. maaliskuuta 2026 klo 15–17. Ovet avataan klo 14.45.
Missä: Suomen Tukholman-instituutti, Snickarbacken 4. Näytös Topelius-salissa (pohjakerros). Taidenäyttely galleriassa samassa kerroksessa.
Hinta: Ilmainen, ei ilmoittautumista etukäteen. Juotavaa ja pientä purtavaa myytävänä.
Galleriassa esillä olevan näyttelyn ja kansainvälisen naistenpäivän aaton kunniaksi instituutilla esitetään maaliskuussa Helena Fogelströmin ohjaama essee-elokuva Fyra kvinnor i Grez (”Neljä naista Grezissä”).
Seinän toisella puolella galleriatilassa on tänä keväänä (4.2.–21.3.2026) esillä näyttely Guest Resident, joka esittelee By Hinders -vaatemerkin suunnittelija Jonathan Ingbergin luomaa uutta kokoelmaa.
Ingberg on työstänyt kokoelmaa residenssinsä aikana kuuluisassa Hôtel Chevillon i Grez-sur-Loingissa Ranskassa. Paikalla on pitkä historia taiteilijayhteisönä, ja juuri sieltä myös Fogelströmin elokuva on saanut innoituksensa.
Ohjelma alkaa kello 15, jolloin ohjaaja Helena Fogelström pitää pienen alustuksen ennen elokuvan esittämistä. Elokuva kestää tunnin, minkä jälkeen on mahdollisuus keskustella ohjaajan kanssa sekä vierailla galleriassa. Suomen-instituutin taidevastaava Maria Westerlund pitää galleriassa opastuksen.
Vinkki! Samana päivänä instituutin saunatiloissa saunotaan ja kuunnellaan audiodokumentteja lauteilla. Sound Sauna -tapahtuma järjestetään yhteistyössä Tempo-dokumenttifestivaalin kanssa. Lisätietoa tämän linkin takaa.

Elokuva: Fyra kvinnor i Grez
Ohjaus: Helena Fogelström
Alkuperäismusiikki: Jonas Christiansson Koch
Kieli: Ruotsiksi, ei tekstityksiä
Kesto: Noin 1 tunti
”Fyra kvinnor i Grez” on essee-elokuva taiteiljayhteisöstä, joka sijaitsi Grez-sur-Loingin kylässä kivenheiton päässä Pariisista. Elokuva kertoo neljästä tunnetusta naisesta, Karin Larssonista (o.s. Bergöö), Julia Beckistä, Siri von Essenistä ja Carolina Benedicks-Brucesta sekä ajasta, jonka he viettivät kylässä 1800-luvun lopulla.
Ajasta säilyneet kirjeet, tekstit, valokuvat ja maalaukset kudotaan elokuvassa yhteen tämän päivän Grezissä kuvattujen kohtausten kanssa – Grez on yhä taiteilijoiden paikka, sillä heitä saapuu sinne stipendien turvin.
1800-luvun lopulla taiteilijasiirtokunnat olivat tavallisia koko Euroopassa. Taiteilijat hakeutuivat usein pienempiin paikkoihin maaseudulla saadakseen maalata luonnossa ja seurustella.
Karin Bergööllä oli takana viisi vuotta opintoja Tukholman taideakatemiassa, kun hän suuntasi muutaman opiskelijatoverin kanssa junalla Pariisiin. Yksi ystävistä oli Julia Beck, ja Pariisissa molemmat saivat Richard Bergiltä kutsun tulla Greziin.
Siri von Essen oli juuri alkanut saavuttaa menestystä näyttelijänurallaan, kun hän sai lähteä Ranskaan, Greziin, kirjailijamiehensä August Strindbergin ja kahden pienen lapsensa kanssa.
Carolina Benedicks oli ollut Ranskassa jonkin aikaa, kun hän tapasi William Blair Brucen, kanadalaisen taiteilijan. Ajan myötä heistä tuli aviopari, joka asuisi pitkän aikaa Grezissä.
Elokuvan tekijä Helena Fogelström on aiemmin omistanut paljon aikaa maalaamiselle, mutta viimeisen viiden vuoden ajan hän on keskittynyt taiteellisessa työssään tämän elokuvan tekoon. Hän on opiskellut lisää elokuvien tekemisestä ja arkistolähtöisestä taiteellisesta työskentelystä HDK Valandin ja Konstfackin kursseilla.
Hänen taustansa taideasiantuntijana, -pedagogina ja -oppaana sekä maalarina ovat rohkaisseet häntä ottamaan haltuun aivan uuden taiteellisen kielen. Taiteellisen työnsä rinnalla hän työskentelee taidepedagogian parissa Prins Eugens Waldemarsudden museossa, Liljevalchsin taidehallissa, Millesgårdenissa och Moderna museetissa.

