Haastattelussa taiteilijat Karl Henrik Edlund ja Øistein Sæthren Dahle

Suomessa työskentelevä valokuvataiteilija Karl Henrik Edlund (s. 1987) ja Ruotsissa työskentelevä Øistein Sæthren Dahle (s. 1988) valittiin maaliskuussa kotiresidenssiin ja toteuttamaan näyttely Suomen Tukholman-instituutin galleriaan marraskuussa 2021. Taiteilijat valittiin open call -haulla, jonka järjestivät yhteistyössä Suomen Tukholman-instituutti, Suomen Valokuvataiteilijoiden liitto, ja Centrum för fotografi (CFF). Projektin tarkoitus on kehittää uusia tapoja tehdä yhteistyötä pandemian aikana.

Instituutin ohjelmavastaava Hanna Tapio pääsi haastattelemaan duoa ennen kotiresidenssin alkamista. 

Hei Karl Henrik ja Øistein! Te otatte osaa kotiresidenssiin kesäkuussa 2021. Mitä te tulette tekemään residenssienne aikana?

Karl Henrik: Hei! Työskentelemme viikon verran kesäkuussa, minkä aikana edistämme kumpikin omaa valokuvaprojektiamme. Residenssin aikana pidämme päivittäisiä lounastapaamisia Zoomissa. Viikon loppupuolella meillä on pidempi online-sessio, jossa esittelemme meneillään olevat työmme toisillemme. Tarkoitus on työskennellä uusien rutiinien avulla ja päästää irti vaatimuksista ja paineen tunteesta.

Kertoisitteko hieman lisää valokuvaprojekteistanne.

Karl Henrik: Projektini työnimi on Fylgja. Se on muinaisnorjalainen sana, joka tarkoittaa kutakuinkin suojelusenkeliä tai seuraajaa. Nimi on peräisin Kaare Espolin Johnsonin litografiasta 1960-luvulta. Siitä on tullut kattonimi kuville, jotka tuntuvat lohdullisilta. Lohdulliselta vähän samalla tapaa kuin silloin, kun tunnistaa äänen tietämättä tarkalleen kenelle se kuuluu.

Øistein: Tutkin Mute Ash -projektissani henkilökohtaista menetystä. Projektin lähtökohtana ovat olleet onnettomuudessa vuonna 2009 kuolleen ystäväni ottamat valokuvat. Hänen kuva-arkistoidensa läpikäyminen on ollut minulle ennen kaikkea tapa ymmärtää, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä surutyötä ja että menetys pitää sisällään niin paljon muutakin kuin itse menetyksen. Tämä on johtanut uusiin taideteoksiin. Yhteistä projekteillemme on se, että ne molemmat saivat alkunsa maantieteellisistä paikoista, joihin meidän ei ole ollut mahdollista matkustaa pandemian aikana. Minun tapauksessani tämä paikka on Pohjois-Norja ja Karl Henrikin tapauksessa Venäjä. Nyt työstämme projektejamme kotoa käsin.

Mitä odotuksia tai toiveita teillä on residenssin suhteen? Entä konkreettisia tavoitteita?

Øistein: Uskon, että ennalta määritelty työskentelyjakso on mielenkiintoinen, koska se pakottaa meidät työskentelemään meitä ympäröivässä miljöössä ja se voi antaa uusia oivalluksia meneillään olevan työn suhteesta arkeen. Konkreettinen tavoite on jatkaa ideoiden toteuttamista kohti fyysistä muotoa ja saada jakaa työprosessi keskenämme.

Miten tulette jatkamaan yksilöprojektejanne kotiresidenssin jälkeen?

Karl Henrik: Uskon, että me molemmat tulemme jatkamaan työskentelyä prosessinomaisin metodein näyttelyyn asti. Kysymys kuuluu, miten pitää yllä spontaaniutta ja mahdollisuutta yllätyksiin?

Mitä voisitte kertoa tulevasta näyttelystänne Annotations, joka aukeaa Suomen Tukholman-instituutin galleriassa marraskuussa 2021?

Øistein: Näyttelystä tulee tila, jossa viime vuosien aikana työstämämme projektit saavat kohdata. Pääsemme myös näkemään lopputuloksen siitä, miten valokuvaprojektit kehittyivät kotiresidenssiemme aikana.

Karl Henrik, sinä asut Helsingissä ja sinä Øistein Tukholmassa. Millaista on työskennellä yhdessä etänä, kun yhteistyökumppani asuu toisessa maassa? Millaisia haasteita se asettaa? Onko teillä hyviä vinkkejä toimivaan etäyhteistyöhön?

Karl Henrik: Olemme asuneet eri maissa lähes aina, joten meille etäyhteistyö on oikeastaan se tavallisin muoto työskennellä yhdessä. Vaikeinta tässä on ehkä se, mistä ammentaa energiaa. Projekteista riippuen pidämme välillä hieman rakenteellisempia kokouksia, joissa käymme läpi konkreettisia kysymyksiä. Toisinaan kokoukset ovat vapaamuotoisempia. 

Muodostatte taiteilijakollektiivi Mirari Collectiven. Kertokaa hieman kollektiivistanne.

Øistein: Kollektiivimme sai alkunsa, kun me ja joukko muita ystäviä tapasimme Ahvenmaalla, jossa pääsimme tutustumaan toistemme töihin rauhallisessa ympäristössä. Tapaaminen johti siihen, että aloimme vuonna 2015 järjestää työpajoja ja residenssejä, joihin kutsumme taiteilijoita kurssinvetäjiksi ja osallistujiksi. Siitä syntyi Mirari Residency. Kollektiivimme sai alkunsa halusta luoda intiimi paikka työskentelylle ja keskustelulle kollegoiden kanssa.

Suurkiitos haastattelusta ja antoisaa kotiresidenssiä! Kuullaan taas kesän jälkeen!

—

Karl Henrik Edlundin ja Øistein SæthrenDahlen valokuvanäyttely Annotations on esillä Suomen Tukholman-instituutin galleriassa 12.11.–22.12.2021.