Aika: 11.4.–20.5.2026, avajaiset lauantaina 11.4. klo 12–16, puhe 13.30
Paikka: Grafiska Sällskapet, Hornsgatan 6
Grafiska Sällskapetin aukioloajat: ti–to 12–18, pe–la 12–16
Vapaa pääsy.
Grafiska Sällskapet järjestää yhteistyössä Suomen Tukholman-instituutin kanssa näyttelyn, jossa on esillä sekä Markus Jäntin (1994–) grafiikkaa että Jäntin ja Suomen tunnetuimman graafikon Outi Heiskasen (1937–2022) yhteisteoksia. Näyttely nostaa valokeilaan niin suomalaisen taidegrafiikan suurhahmon kuin nuoremman polven taiteilijan.
Outi Heiskanen oli Jäntin mentorina yli kymmenen vuoden ajan, ja he tekivät myös grafiikkaa yhdessä. Jäntti sai taiteesta kiinnostuneen isänsä kautta jo 13-vuotiaana mahdollisuuden ryhtyä yhteistyöhön nimekkään, tuolloin jo noin 70-vuotiaan taidegraafikon kanssa. Jokseenkin epätavallinen kaksikko loi yhdessä yli 200 teosta muun muassa maalaamalla Heiskasen omintakeiseen tapaan testivedosten päälle uutta luoden. Kun Jäntti lukion jälkeen jatkoi taideopintoihin Berliiniin, seurasi palo grafiikan tekoon ja tekniikoiden yhdistelemiseen mukana.
Outi Heiskanen (1937–2022) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan myös performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijänä, mutta kaikkein tunnetuimpia ovat hänen metalligrafiikkansa, piirustuksensa, installaationsa ja eri materiaaleista, kuten kivistä, peileistä, lasista ja riisistä, valmistetut teoksensa. Toistuvia teemoja hänen taiteessaan ja myyttisessä satumaailmassaan ovat ihmisen ja eläinten väliset suhteet sekä kuoleman, yksinäisyyden ja tyhjyyden tutkiminen. Hänen pienet, intiimit ja usein runolliset teoksensa ovat täynnä lämpöä ja huumoria. Hän yhdisti samaan työhön usein akvatintaa ja etsausta tai kuivaneulaa ja käytti värejä säästeliäästi. Heiskanen kehitti yhdistelmätekniikan, jossa uniikki kuva kootaan kahden tai useamman erillisen laatan kuvia yhdistelemällä.
Markus Jäntti (s. 1994) on suomalainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Berliinissä ja Suomessa. Jäntti liikkuu vapaasti maalaustaiteen, kuvanveiston ja grafiikan välillä. Hän tutkii korkeakulttuurin ja populäärikulttuurin leikkauspisteitä ja liikkuu vapaasti poptaiteen, naivismin ja uudenaikaisen ekspressionismin välillä sekä käyttää materiaaleja ja tekniikoita epätavanomaisen vapaasti. Tausta, aiheet, yksityiskohdat, hahmot ja eläimet on napattu eri aikakausista ja paikoista ja liitetty kollaasinomaisesti tavalla, joka muodostaa uusia narratiiveja. Jäntti työstää usein sarjoja, joissa on toistuvia aiheita ja yksityiskohtia. Hän on kiinnostunut muun muassa hevosista ja niiden suhteesta ihmisiin, ja semiotiikan opintojen myötä hän kiinnostui niiden symboleiden merkityksistä, joilla ympäröimme itsemme.