Ruotsi kiinnostui Suomesta
– taustalla Nato-hakemus ja pääministeri Sanna Marin

Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut länsinaapurissa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta suhtautuu myönteisesti Suomeen, ja erityisesti nuoret haluaisivat oppia lisää maastamme. Ruotsalaiset kertovat arvostavansa ennen kaikkea Suomen puolustuskykyä, kriisinhallintaa sekä yhteiskunnan toimivuutta. Suomi nähdään myös aiempaa tasa-arvoisempana maana.

Tiedot ilmenevät ajatushautomo Magman, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Suomen Tukholman-instituutin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen sekä Suomen Tukholman-suurlähetystön Novus-tutkimusyrityksellä teettämästä kartoituksesta. Tammikuussa 2023 tehdyn mielipidekyselyn mukaan ruotsalaiset miehet ovat keskimäärin naisia kiinnostuneempia Suomesta – ja nuoret vanhempia ikäluokkia enemmän.

Mielenkiinnon kohteiksi nimettiin erityisesti Suomen historia, yhteiskunnallinen keskustelu ja turvallisuuspolitiikka. Lähes 80 prosenttia vastanneista kokee Suomen ja Ruotsin lähentyneen toisiaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Ajatushautomo Magman johtaja Nils Erik Forsgård ei yllättynyt tuloksista.
– On ilmiselvää, että Nato-keskustelu on lisännyt kiinnostusta Suomeen. Sen valossa tuntuu loogiselta, että nimenomaan miesten – ja nuorten miesten – mielenkiinto maata kohtaan on kasvanut, Forsgård sanoo.

“Selkeä Sanna Marin -ilmiö”

Kyselyn mukaan ruotsalaisten käsitys Suomesta tasa-arvoisena maana on kohonnut merkittävästi. Puolet vastanneista katsoo sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan Suomessa. Novuksen vuoden 2017 mittauksessa vastaava luku oli 26 prosenttia.

– Nousu selittynee paljolti sillä, että pääministeri Sanna Marin on ollut näkyvästi esillä ruotsalaisissa tiedotusvälineissä ja että myös kaikkien Suomen hallituspuolueiden johtajat ovat naisia, Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson arvioi.

– Meillä, jotka työskentelemme maiden välisen kanssakäymisen vahvistamiseksi, on nyt oiva tilaisuus hyödyntää ruotsalaisten osoittamaa mielenkiintoa ja syventää Suomen ja Ruotsin välisisä suhteita entisestään.

Toisaalta tutkimus osoittaa, että ruotsalaiset eivät juurikaan piittaa suomalaisesta kulttuuritarjonnasta kuten kirjallisuudesta, musiikista tai elokuvista. Myöskään ponnistelut ilmastopolitiikan saralla eivät ole vakuuttaneet – vain noin 20 prosenttia pitää Suomea alan edelläkävijänä.

– Lisäksi noin puolet vastanneista kertoo, etteivät he ole kuulleet tai nähneet mitään Suomeen liittyvää tiedotusvälineissä viimeisen puolen vuoden aikana. Ihmettelen, miten se on mahdollista… Voi myös kysyä, mistä ihmiset ylipäänsä hankkivat tietonsa. Siltä osin mittaustulokset ovat hieman ristiriitaisia, Nils Erik Forsgård sanoo.

Novus haastatteli tutkimusta varten yli 1 000 18–79-vuotiasta ruotsalaista tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Yrityksen mukaan otantaryhmän kokoonpano on edustava Ruotsin väestöön nähden.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevista tiedostoista: