Resurssikirjastojen toiminta saa jatkoa

Kansallisten vähemmistöjen resurssikirjastojen toiminta jatkuu myös vuodenvaihteen 2023 jälkeen. Varsinaisia rahasummia kulttuuriministeri Parisa Liljestrandin (M) esittelemässä kulttuuribudjetissa ei mainittu, mutta todettiin ”resurssikirjastojen vahvistavan kirjallisuuden saatavuutta kansallisilla vähemmistökielillä ja että hallitus aikoo jatkaa määräaikaista satsausta”.

– Olemme todella iloisia siitä, että toiminta resurssikirjastona jatkuu. Olemme nähneet, että tarjoamallemme tuelle ja palveluille on tarvetta, ja kysyntä kasvaa jatkuvasti, Suomen instituutin kirjaston johtaja Eeva Östberg sanoo.

Suomen instituutin kirjasto on vuodesta 2021 lähtien toiminut kansallisena suomen kielen resurssikirjastona Ruotsissa. Kuninkaalliselta kirjastolta (Kungliga biblioteket, KB) saatu toimeksianto oli alun perin kolmivuotinen.

Resurssikirjaston tehtävä on tukea kunnallisia ja alueellisia kirjastoja sekä koulukirjastoja suomen kieleen ja vähemmistökieliseen kirjallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi resurssikirjastot tarjoavat neuvontaa sekä muille kirjastoille että yksityishenkilöille. Vuoden 2022 aikana Suomen instituutin kirjasto vastasi muun muassa reiluun 300 kunnilta, kirjastoista ja ruotsinsuomalaisilta tulleeseen kysymykseen.

Muiden vähemmistökielten resurssikirjastot ovat Pohjoiskalotin kirjasto Övertorneåssa (meänkieli), Saamelaisten kirjasto Jokkmokissa ja Juutalainen kirjasto Tukholmassa. Vuoden 2023 alussa Malmön kirjastot saivat toimeksiannon romanivähemmistön resurssikirjastona.
Kuninkaallinen kirjasto KB sekä vähemmistöedustajat ovat aiemmin esittäneet resurssikirjastojen toiminnan vakinaistamista.